I'm not okay (I promise.)

Mun on vaikea ymmärtää joitain ihmisiä. Mä en itseasiassa enää jaksa niin paljon soitella tai tekstailla kavereille, tänään mä tekstasin -ei vastausta. Jos mä yritän puhua jollekin mun tunteista niin ne harvemmin tajuaa, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta, tai sitten mä vaan en pysty puhumaan. Mä oon vaan niin helvetin väsynyt siihen, että jos mä kerron ahdistuneeni/masentuneeni, ne vastaa jotain "no voi sua syö suklaata" tai alkaa puhua niiden uudesta poikaystävästä. Niiden mielestä se on joku tilapäinen pieni "huono fiilis joka kuuluu murrosikään." jossain vaiheessa kun mä yritän avautua mulla menee lukko päälle enkä mä pysty sanomaan sitä asiaa joka mun piti. Tahtoisin että joku tajuaisi, että tää ei ole vaan "hormoneista johtuvaa mielenmyllerrystä". Ne ei ole nähnyt mun painajaisia eikä viiltoja käsivarsissa.